Sähköaita suojaa mehiläistarhoja karhuilta
Tiedote. Julkaistu: 06.04.2021, 09:00
Suomen riistakeskus
Talviunilta heräilevät karhut ovat nälkäisiä, ja osa niistä yrittää täyttää kurnivaa vatsaansa rosvoamalla mehiläispesiä. Karhujen mehiläistarhoille aiheuttamia vahinkoja voidaan ennaltaehkäistä sähköaidoilla, jotka tulee huoltaa toimintakuntoon mahdollisimman pian ennen mesikämmenten pesästä nousua.
Suomen riistakeskus on yhdessä Suomen Mehiläishoitajain Liiton kanssa kehittänyt mehiläistarhojen suojausmenetelmiä. Sähköaita on todettu toimivaksi ja kustannustehokkaaksi menetelmäksi, vaikka siitä aiheutuu tarhaajalle työtä ja kuluja. Iskun saanut karhu kunnioittaa yleensä sähköaitaa ja jättää mehiläispesät rauhaan.
Vain huollettu ja oikein rakennettu aita suojaa pesiä. Aita tulee kunnostaa hyvissä ajoin ennen karhujen heräämistä, mieluiten heti huhtikuun alussa.
- Karhu voi hajottaa myös liian lähelle aitalankoja jätetyn mehiläispesän, lisää mehiläishoidon neuvoja Maritta Martikkala.
Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt Suomen riistakeskukselle erityisavustusta suojausmateriaalien hankintaan suurpetovahinkojen ennalta ehkäisyssä. Lukuun ottamatta virtalähdettä, sähköaitatarvikkeet ovat tarhaajalle maksuttomia. Tarhaaja voi tilata aitapaketteja Farmcomp Oy:stä. Tämän lisäksi karhuvahinkojen estämisessä testataan muun muassa äänikarkotteita, joiden toivotaan pitävän karhut poissa kohteelta, kunnes tarha saadaan suojattua varsinaisella sähköaidalla.
- Metsästyskaudella kannanhoidollisia poikkeuslupia suositellaan kohdennettavaksi vahinkoja tehneisiin karhuihin. Tässä tarhaajien sekä paikallisten metsästäjien välinen yhteistyö on tärkeää, riistasuunnittelija Kai-Eerik Nyholm Suomen riistakeskuksesta toteaa.
Mehiläispesien karhuvahingot
Karhut aiheuttavat vuosittain merkittävää vahinkoa mehiläistarhaukselle. Mehiläistarhaus on yleinen elinkeino tai sivuelinkeino, ja Suomessa on tällä hetkellä arviolta kolmisen tuhatta tarhaajaa.
- Kaikki karhut eivät ole kiinnostuneita mehiläispesistä, mutta jotkut yksilöt erikoistuvat niiden hyödyntämiseen ravintona. Suurimmat vahingot syntyvät keväällä, kun karhut lähtevät nälissään talvipesistään sekä syksyllä, kun ne tankkaavat ravintoa talvilepoa varten, Nyholm kertoo.
Vahinkojen määrä kasvaa alueilla, joilla on useampia mehiläistarhaajia, tai ammattitarhaaja, jolla on useita tarhoja. Yksittäinen karhu saattaa aiheuttaa vahinkoja useamman kunnan alueella.
Vahingon tapahduttua tulee siitä ilmoittaa välittömästi alueen maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Kaikki tarhaajat voivat hakea vahingonkorvausta. Korvausten omavastuuosuus on 170 euroa.
- Vahingosta kannattaa ilmoittaa myös Suomen Mehiläishoitajain Liiton ylläpitämään karhukarttaan. Näin lähialueella osataan varautua ja suojata tarhat sähköaidoilla ennen kuin karhu löytää ne, toivoo Martikkala.
Lisätietoja
Kai-Eerik Nyholm, riistasuunnittelija, Suomen riistakeskus, puh. 029 431 2295
Maritta Martikkala, mehiläishoidon neuvoja, Suomen Mehiläishoitajain Liitto, puh. 050 303 0890
Aitausohjeet mehiläistarhoille
https://www.mehilaishoitajat.fi/mehilaishoitajille/karhut/aitausohjeet-mehilaistarhoille/
Farmcomp http://www.farmcomp.fi/olli/yhteystiedot
Suomen riistakeskus on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, joka edistää kestävää riistataloutta, tukee riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta sekä vastaa sille säädetyistä julkisista hallintotehtävistä.
Suomen Metsästäjäliitto ry. © 2008-2023. All rights reserved.